Puhujat ja panelistit


Umayya Abu-Hanna
kulttuurivähemmistökoordinaattori
Valtion taidemuseo, Helsinki

    AIHE: Mitkä asiat museo hunnuttaa?
    Museot ovat osa yhteiskunnan diskurssia ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäjiä ja muokkaajia. Mitkä asiat jäävät kuitenkin keskusteluista, konteksteista, esillepanosta ja lähestymistavoista pois? Ja miksi? Umayya Abu-Hanna tarkastelee asiaa kulttuuristen vähemmistöjen näkökulmasta.



    HENKILÖ: Umayya Abu-Hanna työskentelee Valtion taidemuseon Kehittämisyksikön kulttuurivähemmistökoordinaattorina. Hän on taiteiden maisteri, TV-toimittaja, TV-työn lehtori ja kolumnisti. Abu-Hannalta on julkaistu romaani, artikkeleita ja esseitä, jotka käsittelevät mm. identiteettiä.


Riitta Ailonen
yli-intendentti
Suomen kansallismuseo, Helsinki

    Panelisti

    HENKILÖ: Museovirastossa eri tehtävissä vuodesta 1972 lähtien. Tutkijana Seurasaaren ulkomuseossa ja kartanomuseoissa (1978-1987) ja Urho Kekkosen museon Tamminiemen museonhoitajana/ vastaavana tutkijana (1987-1997). Yli-intendenttinä vuodesta 1997 (Cygnaeuksen galleria, Hvitträsk, Seurasaaren ulkomuseo, Suomenlinna-museo ja Urho Kekkosen museo Tamminiemi).
    Julkaisuja: Seurasaaren ulkomuseon opaskirjoja: suomeksi 1978 ja 2. painos 1985, ruotsiksi 1979; englanniksi 1980 ja 2. painos 1986; saksaksi 1981 ja 2. painos 1985 sekä (toim.) uusi 2005. Suomenlinna-museon opas englanniksi (toim.) 2005.


Aimo Aitasalo
intendentti
Poliisimuseo, Tampere

    AIHE: Poliisimuseon salaiset kansiot
    Intendentti Aimo Aitasalo käsittelee Poliisimuseon näyttelyproblematiikkaa henkilösuojan, yksilönsuojan ja ns. luokkaamisen näkökulmasta. Puheenvuorossa käsitellään myös eettisiä ongelmia näyttelyissä, mm. rikospaikkakuvien esille laittamista, sekä ajankohtaista kysymystä siitä, mikä kutakin kävijää saattaa näyttelyssä loukata.


Kalle Kallio
museonjohtaja
Työväen keskusmuseo, Tampere

    AIHE: Sateenkaarikansa ja muut marginaaliryhmät: miten päästään kaapista museoon
    Työväen keskusmuseo Werstas aloitti vuonna 2002 sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kulttuuriperinnön tallentamisen. Miten aiemmin museoiden marginaalissa lymynnyt vähemmistö päätyi muusien temppeliin? Museonjohtaja Kalle Kallio käsittelee marginaaliryhmien tallentamisen haastetta sosiaalihistoriallisen erikoismuseon näkökulmasta.



    HENKILÖ: FM Kalle Kallio on Työväen keskusmuseo Werstaan johtaja Tampereella. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen museoliiton tiedottajana ja eri tehtävissä Museovirastossa.


Salme Kotivuori
tutkija
Turun maakuntamuseo, Turku

    Panelisti


Hanna Kyläniemi
kokoelma-amanuenssi
Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi

    Loppukeskustelun osallistuja

    HENKILÖ: FM Hanna Kyläniemi työskentelee kokoelma-amanuenssina Lapin maakuntamuseossa, Arktikumissa. Hän osallistuu myös erikoisnäyttelyiden tekemiseen sekä erilaisten projektien toteuttamiseen. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta 1998 pääaineena etnologia ja sivuaineina mm. museologia ja Arctic Studies Program (Lapin yliopisto). Hän on tehnyt pro gradun ja kirjoittanut joitakin artikkeleita lappilaisista aiheista. Erityisen kiinnostunut hän on saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin väliin jäävistä ilmiöistä.


Kimmo Levä
museonjohtaja
Mobilia, Kangasala

    Loppukeskustelun osallistuja

    HENKILÖ: Kimmo Levä on työskennellyt museonjohtajana Mobiliassa vuodesta 1994. Hän on Suomen Museoliiton hallituksen jäsen sekä Suomen museonjohtajat ry:n ja Trafiikki -museot ry:n puheenjohtaja. Hän kirjoittanut useita julkaisuja ja artikkeleita tieliikenteen historiasta sekä museoista.


Raija Manninen
museolehtori
Suomen Käsityön museo, Jyväskylä

    Paneelin vetäjä

    HENKILÖ:Olen toiminut Suomen käsityön museon museolehtorina vuodesta 1995. Hiljattain olin neljä vuotta pois museosta ja vahvistin osaamistani käsityön alalla. Työn ohella olen täydentänyt opintojani. Jo useamman vuoden ajan minua on kiehtonut ajatus: Milloin esine on arkeologinen löytö, kulttuuriperintöä tai roskaa? Tein gradun Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselle nimeltä Roska on luksusta, etnologinen tutkimus roskan kulttuurisista merkityksistä. Sain siitä Ethnos ry:n vuoden gradupalkinnon. Valitsija Olli Alho perusteli valintaansa mm. gradun ajankohtaisella aiheella ja kiitteli sitä kuinka gradussa oli taitavasti yhdistettynä populaari ja tieteellinen teksti, niin että se kokonaisuutena oli lukuelämys.

    Eikö myös museokäynti tai paneelikeskustelu voisi olla elämys? Voisimmeko yhdessä oivaltaa jotain elämyksestä?


Minna Mäkinen
tutkija, Diaarion ensimmäisen seminaarin järjestäjä
Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä

    AIHE: Patjaseminaarihan sen piti olla - seminaarin avaussanat



    HENKILÖ: Etnologi ja kotiseutututkija, toiminut myös museologian opettajana. Osallistunut opiskeluaikana aktiivisesti Diaarion toimintaan järjestön perustajajäsenenä.





Lasse Nirhamo
Tietojenkäsittelymuseo, Jyväskylä

    Loppukeskustelun osallistuja

    HENKILÖ: Huoltopäällikkö, eläkkeellä. Atk- ja radiohistorian sekä museologian harrastaja. Tietojenkäsitttelymuseon, Petäjäveden Radiomuseon ja Radiohistoriallisen seuran aktivisti. Radiot -historialehden päätoimittaja.



Auli Patjas
kokoelmajohtaja
Pohjois-Karjalan museo, Joensuu

    AIHE: Arkoja asioita - esillä vai piilossa? Yleisön reaktioita arkoihin aiheisiin museonäyttelyissä
    Museon tehtävänä on kuvastaa alueensa kulttuuria - ihmiselämän kaikkia puolia. Jotkut kävijöistä ovat joskus toista mieltä.

    HENKILÖ:FK Auli Patjas on työskennyllyt vuodesta 2002 kokoelmajohtajana Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa. Hän on valmistunut filosofian kandidaatiksi (pääaine kansatiede) Joensuun yliopistosta 1984, ja työskennellyt Pohjois-Karjalan museossa amanuenssina (kokoelmat) 1984-1992 sekä museonjohtajana 1992-2002.


Tenho Pimiä
filosofian lisensiaatti
Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä

    AIHE: Kansa taisteli: mitä museoesineet kertovat
    Jatkosodan aikana kansatieteilijät lähtivät Itä-Karjalaan keräämään kansanperinnettä ja etnografista esineistöä. Sodan jälkeen tutkimushanke ja kerätyt museoesineet "unohtuivat". Tutkimushankkeeseen lisensiaatin tutkielmassaan perehtynyt Tenho Pimiä tarkastelee puheenvuorossaan museoesinettä voiton ja/tai tappion muistomerkkinä sekä pohtii museoesineiden esittämiseen liittyvää sensurointia Itä-Karjalan museointihankkeen valossa.



    HENKILÖ: FL Tenho Pimiä on tutkinut lisensiaatin tutkielmassaan kansatieteilijöiden ja kansanrunoudentutkijoiden tutkimushankkeita jatkosodan aikana Itä-Karjalassa. Hän on käsitellyt aihetta seuraavissa julkaisuissa: "Madonna Ingrica ja Evakko-Kristus: suomensukuisia tietäjiä, taitajia ja heidän tutkijoitaan vuosina 1941-1944." Julkaisematon lisensiaatin tutkielma, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos 2005. "Kansa taisteli, esineet kertovat". Artikkeli verkkojulkaisu Jargoniassa. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos. J@argonia 5. Julkaistu 30.11.2004. http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/jargon/jargonia/museoesineet


Jonni Roos
toimittaja

    Loppukeskustelun vetäjä


Heini Räsänen
museolehtori
Teatterimuseo, Helsinki

    Panelisti

    HENKILÖ: Heini Räsänen työskentelee museolehtorina Teatterimuseossa. Hän suunnittelee ja toteuttaa Teatterimuseon näyttelyihin liittyviä työpajoja ja teatteriesityksiä. Yhdessä Teatterimuseon johtajan Hanna-Leena Helavuoren kanssa hän on kirjoittanut Museoliiton juhlakirjaan Osmaan vuonna 2003 artikkelin Tulevaisuuden voittaja - käytäntöä ja teoriaa.


Marja-Liisa Rönkkö
museologian yliopistonlehtori, dosentti
Museologian oppiaine, Helsingin yliopisto, Helsinki

    AIHE: Itsesensuuri ja tahaton sensuuri museoissa
    Museoamanuenssi muistelee. Filosofista pohdiskelua museokokoelmien rajauksista.

    HENKILÖ: Helsingin yliopiston museologian yliopistonlehtori ja dosentti, tietokirjailija ja kolumnisti. Viettää tänä vuonna 40- vuotistaiteilijajuhlaa, laskien siitä kun osui ensi kertaa töihin museoon osakunnan kesäretkellä. Sittemmin kulkenut 17 museon kautta aina viljamakasiineista Kiasmaan. Koulutus teatteritieteen lisensiaatti ja taidehistorian tohtori, väitöksen aiheena suomalaiset taidemuseot. Amanuenssina 12 vuotta, Helsingin kaupunginmuseon johtajana 12 vuotta, Valtion taidemuseon ylijohtajana 10 vuotta, Suomen Kirjainstituutin perustajana 3 vuotta ja lehtorina kolmatta vuotta vastaten museologian perus- ja aineopinnoista. Kestävänä teemana ollut museoammatin ytimen kirkastaminen ja arvostuksen nostaminen.


Irma Savolainen
tutkija
Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki

    Panelisti

    HENKILÖ: Toiminut Turun linnan pääoppaana 1965–1974 ja Turun kaupungin historiallisen museon valokuva-arkiston hoitajana 1968–1975, Suomen valokuvataiteen museon näyttelysihteerinä 1976 ja tutkijana Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa 1977–1981. Vuodesta 1981 Helsingin kaupunginmuseon maakuntamuseotutkijana. Skandinaavisen museoliiton sihteeri 1993–2005 ja vuodesta 2005 alkaen varapuheenjohtaja. Julkaisuja mm. Turun maakuntamuseon Raportteja-sarjassa julkaistu Taiteilijoita, käsityöläisiä ja taivaanrannan maalareita sekä erilaisia artikkeleita ja suomennoksia, lisäksi toimittanut useita Helsingin kaupunginmuseon julkaisuja.

Päivitetty 4.12.2006
Copyright © Anna Svenström 2006