Seminaarien kymmenvuotisjuhlan kunniaksi torstaipäivän aloitti ensimmäistä seminaaria tekemässä ollut Minna Mäkinen, joka kertoi lyhyesti seminaari-idean synnystä ja ensimmäisen seminaarin vaiheista.
Minnan puheenvuoron jälkeen seminaariryhmä yllätti hänet sekä ensimmäisen seminaarin toisen järjestäjän Eija-Liisa Kasesniemen muistamalla heitä kukin sekä alkuperäisen idean kunniaksi retkipatjoin. - Seminaarien kymmenvuotiseen historiaan saattoi perehtyä tarkemmin Liikunnan yläaulassa luentosalin ulkopuolella seminaariviikon ajan esillä olleessa näyttelyssä "Aikamatkalla seminaarin kulisseissa".
Torstain toinen puhuja oli Poliisimuseon intendentti Aimo Aitasalo, joka kertoi Tamperen Hervannassa kahden vuoden kuluttua avautuvasta Poliisimuseosta ja pohti sitä, onko poliisilla salaisia kansioita. Poliisimuseon kansioista salaisuuksia ei juuri löydy rikospaikkakuvia lukuunottamatta, mutta yleisöltä suljetussa rikosmuseossa sellaisia on enemmänkin. Aitasalo totesi kansainvälisen museoalan järjestön ICOMin eettisten sääntöjen ohella museotointa rajoittavan henkilötietosuojalain sekä lain julkisesti esillä olevan aineiston sopimisesta hyvään makuun.
Kahvitauon jälkeen Pohjois-Karjalan museon kokoelmajohtaja Auli Patjas kertoi esimerkein ja kuvin Pohjois-Karjalan museon näyttelyissä esillä olleista aremmista aiheista ja yleisön reaktioista niihin. Esimerkkeinä esillä olleista aiheista olivat mm. perheväkivallan historiasta perusnäyttelyssä kertova akkainpiiska, taiteiden yön yhteydessä esillä olleet 1800-luvun pornokuvat ja lapsille suunnattu kummitusnäyttely. Yleisön palaute on suurimmaksi osaksi arempia aiheitakin käsitellessä ollut positiivista. Vaikeimmaksi aiheeksi on kuitenkin noussut kuolema, jonka esittäminen näyttelyissä on ollut yleisölle selvästi raskainta ja tuottanut eniten negatiivisia kommentteja.
Torstai-iltapäivän ohjelmassa viimeisenä oli vuorossa museoiden elävöittämistä ja oheistoimintaa käsittelevä paneelikeskustelu. Paneelissa sivuttiin sitä, sopiiko elävöittäminen ja oheistoiminta ylipäätään museoon, onko se aina tarpeen ja millaista sen tulisi olla. Paneelin vetäjänä toimi Suomen käsityön museon museolehtori Raija Manninen ja keskustelijoina olivat Suomen kansallismuseon yli-intendentti Riitta Ailonen, Turun maakuntamuseon tutkija Salme Kotivuori, Teatterimuseon museolehtori Heini Räsänen ja Helsingin kaupunginmuseon tutkija Irma Savolainen. Kunkin tuomien esimerkkien ja jopa pienten näytösten ansiosta paneelikin rakentui elämykseksi.
Torstain iltatilaisuudessa Keski-Suomen museolla osallistujia oli paikalla reilut 70 henkeä. Pertti Kalin esitteli omaa Rajoilla-näyttelyään iltatilaisuusvieraille kahteen otteeseen, ja Jyväskylästä kertovaan perusnäyttelyyn pääsi tutustumaan kahden museologian perusopiskelijan vetämässä opastuksessa. Tarjoiluja oli esillä runsain mitoin ja tunnelma oli leppoisa ja välitön.