Luennoitsijat:

Anne Ala-Pöllänen on Helsingin yliopiston merihistorian ja museologian amanuenssi. Hänen luennoi seminaarissa aiheesta Nykydokumentointi - avain museotutkimuksen maailmaan? Nykypäivässä elämänalueita ja ilmiöitä riittää enemmän kuin koskaan ehditään dokumentoimaan. Museoiden rajatuissa resursseissa on pakko tehdä valintoja siitä, kuka saa edustaa nykypäivää jälkipolville. Tämä kulttuuripoliittinen päätöksenteko edellyttää selkeitä perusteluja valinnoille – miksi tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa juuri tämä kohde katsottiin tallentamisen arvoiseksi - ja näiden perustelujen aukikirjoittamista. Kun nämä kaikki: valinnat, kohteen taustatiedot, kenttätyömetodit ja kenttätyöhavainnot kirjataan perusteellisesti ylös, ei olla kovinkaan kaukana tutkimusprosessista. Anne Ala-Pöllänen esittelee lisäksi Helsingin yliopiston merihistorian ja museologian opintojen yhteydessä tehtyjä nykypäivän merenkulun dokumentointiprojekteja.

Heikki Hanka on Jyväskylän yliopiston taidehistorian professori. Hän tulee
juontamaan seminaarin paneelikeskustelua.

Merja Herranen on Porvoon museon museonjohtaja sekä Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja. Merja Herranen tulee esitelmässään pohtimaan muun muassa mitä on museoissa harjoitettava tutkimus sekä problematiikkaa museotyön käytäntöjen, vaadittavien opintojen ja virkakelpoisuusvaatimusten sekä museolain työlle asettamien vaatimusten ja palkkauksen suhteen sekä yleistä käsitystä museotyöstä.

Kaija Kaitavuori on työskennellyt pitkään museopedagogian alueella, etenkin nykytaiteen parissa Kiasmassa. Tällä hetkellä hän toimii Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehyksessä (Valtion taidemuseo) kehityspäällikkönä. Taustalla on myös taiteesta kirjoittamista ja työskentelyä Taide-lehden toimittajana sekä opetustehtäviä. Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat mm. taiteen ja yleisön kohtaaminen, taidemuseoiden rooli julkisina kulttuurilaitoksina sekä osallistava nykytaide. Puheenvuorossaan Kaija Kaitavuori aikoo kertoa Kehyksen järjestämien Teemapäivien esityksissä ja keskusteluissa nousseista keskeisistä kysymyksistä. Teemapäivillä käsiteltiin taidemuseoissa tehtävää tutkimusta sekä taidemuseoita ja niiden toimintaa tutkimuksen kohteina. Hän puhuu myös Kehyksen harjoittamasta tutkimustoiminnasta.

Ilkka Mäkinen on tiedonlähteiden lehtori sekä informaatiohistorian dosentti Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella. Lisäksi hän on Memornetia valmistelleen työryhmän sihteeri.

Veera Rautavuoma, FM, tutkija tarkastelee puheenvuorossaan Kultteja, muovia ja historian revisioita – tutkimusta Unkarin museoissa Unkarin museoissa tehtävää tutkimusta kolmen tapauksen – Petõfi Kirjallisuusmuseon, Etnografisen museon ja Terrorin talon – kautta. Rautavuoma valmistelee sosialistisen Unkarin museoiden näyttelypolitiikkaa käsittelevää väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Kultti, yhteisö, identiteetti –hankkeessa.

Hanna Snellman: Dosentti Hanna Snellman on työskennellyt Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaineessa vuodesta 1987 lähtien, ensin assistenttina ja vuodesta 2004 lähtien akatemiatutkijana. Hanna Snellmanin väitöskirja ”Tukkilaisen tulo ja lähtö” (Oulun Historiaseura 1996) oli osa yhteispohjoismaista projektia “Kulturelle prosesser i nordiske skogsbygder i nyere tid”. Tutkimusta tehtiin kiinteässä yhteistyössä Norjan ja Suomen metsämuseoiden kanssa. Projektin tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2000 teoksessa “Skogsliv” (Historiska Media 2000), jonka yhtenä toimittajana Hanna Snellman oli. Hanna Snellmanin tämänhetkinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke “Sosiaalisten verkostojen merkitys integraatiolle ensimmäisen sukupolven suomalaisilla Ruotsissa” käsittelee ruotsinsuomalaisia. Hanna Snellmanilla on useita luottamustehtäviä tieteellisissä seuroissa. Hän on toiminut puheenjohtajana Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seurassa ja hän on mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran valtuuskunnan, Suomen Kalevalaseuran hallituksen ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen johtokunnan jäsen.

Juhani Terhivuo on Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti ja eläintieteen dosentti. Juhani Terhivuo toimii sekä Eläinmuseon selkärangattomien osaston johtajana että Eläinmuseon varajohtaja. Eläinmuseolla hän on ollut töissä 1960-luvulta lähtien. Tutkimuskohteena ovat maaperäeläimet, matelijat ja sammakkoeläimet sekä fenologia.

Merike Toomas (s. 1966) on Tarton kaupunginmuseon johtaja helmikuusta 2006. Hän on valmistunut Tarton yliopistosta pääaineenaan viron kieli ja kirjallisuus, mutta on vuodesta 2003 kulttuurituotannon jatko-opiskelija. Merike Toomas toimi vuosina 1986-2001 Viron Kansallismuseossa eri tehtävissä, yksi perusnäyttelyn "Viro: maa, kansa, kulttuuri" laatijoista, suomentanut 1995 perusnäyttelyn oppaan. Vuosina 2001-2006 Merike Toomas oli Elvan pikkukaupungissa Tarton lähellä sijaitsevan Tarton maakuntamuseon johtajana ja uudisti koko organisaation, palkkasi museoon lisää museotyön ammattilaisia, inventoi museon kokoelmat, kunnosti museorakennuksen ja laati perusnäyttelyn käsikirjoituksen sekä museotoiminnan suuntaviivat. Merike Toomas on Viron museoyhdistyksen hallituksen jäsen.

Arja Turunen (s.1977), FM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksessa. Turunen tekee väitöskirjaa naisten housujen käytön yleistymisestä Suomessa ja on etsinyt aiheeseen liittyvää aineistoa muiden muassa kulttuurihistoriallisista museoista. Puheenvuorossaan hän kertoo etsinnän tuloksista ja esittelee perusopiskelijoille tehdyn, museoaineistojen käytettävyyttä koskeneen kyselyn tuloksia.

Janne Vilkuna (s. 1954) on Jyväskylän yliopiston museologian professori ja (virkansa ohella) yliopiston museon johtaja. Hän on 31.7.2007 asti virkavapaalla ja tutkii Suomen Akatemian määrärahalla Jyväskylän yliopiston varttuneena tutkijana Suomen museohistoriaa. Tutkimuksen aiheena on Suomen museolaitoksen organisoituminen 1945–2005. Vilkunan CV ja julkaisut ks.:

http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/museologia/henkilokunta/vilkuna

 

Panelistit:

Timo Huusko FL, on Ateneumin taidemuseon amanuenssi. Parhaillaan hän on kirjoittamassa museon uutta kokoelmaopasta ja suunnittelemassa museon uutta kokoelmaripustusta. Hän on ollut mukana tekemässä monia erikoisnäyttelyjä ja kirjoittanut eri taidejulkaisuihin.

Anne Isomursu toimii Suomen valokuvataiteen museossa tutkijana vastuualueenaan kokoelmat. Hänen tehtävänään on kehittää ja rationalisoida museon kokoelmienhallintaa. Hän osallistui asiantuntijana ensimmäiseen eurooppalaisen valokuvien luettelointisuosituksen SEPIADES:in laatimiseen vuosina 2001-2004. Viime vuodet Anne Isomursu on suunnitellut ja toteuttanut valokuvataiteen museon uutta kokoelmanhallintatyökalua SIPI:ä.   

Juhani Ruohonen, FM, on Satakunnan museon museonjohtaja. Hän on toiminut Satakunnan museossa myös rakennustutkijana ja maakuntatutkijana. Ruohonen on työskennellyt projektijohtajana useissa projekteissa (mm. Vesien sylistä Satakunnaksi -projekti, Porin Rosenlew-museon suunnitteluprojekti, jonka myötä joulukuussa 2006 käynnistyi myös Rosenlew-historian tutkimus- ja kirjoitushanke).

Pirjo Vuorinen, FM, työskentelee intendenttinä Jyväskylän yliopiston museon kulttuurihistoriallisella osastolla, jossa parhaillaan työstetään museon uutta perusnäyttelyhanketta Tieteen tekemisen tarinoita. Vuorinen on ollut kokoamassa useita näyttelyitä ja kirjoittanut julkaisuja, jotka liittyvät Jyväskylän Seminaarinmäen vaiheisiin.