Kuuntelemiseen, maistamiseen, haistamiseen liittyvät käsitykset ja käytännöt ovat kulttuurisia. Mahdollisesti myös aistihavainnot - se mitä aivomme tulkitsevat meidän kuulevan, maistavan, haistavan jne. - ovat ainakin osittain kulttuurisidonnaisia. Siten niitäkin voidaan tarkastella historiallis-antropologiselta kannalta. Tarkastelen lyhyesti teemoja, joita aistien, lähinnä hajuaistin, historiallis-antropologisessa tutkimuksessa on käsitelty. Esitän myös millaisia konkreettisia kysymyksiä tuoksujen historiallisessa antropologiassa voitaisiin tutkia.

Aistien historiallisen antropologian pääajatus

Arkielämässä monet asiat tuntuvat luonnollisilta, kuten se että tiettyihin asioihin liittyy tietty ääni, haju tai maku. Nämä eivät kuitenkaan ole luonnollisia asioita. Historiallisen antropologian ambitio on problematisoida arkikokemusten kuten aistihavaintojenkin luonnollisuus ja eritellä niiden kulttuurista moninaisuutta.

Hajumaisemat ja tuoksujen käyttö

Meitä ympäröi aina hajuvaippa tai hajumaisema, smellscape. Hajumaisemien kuvaukset ovat usein samalla kuvauksia, miten hajuja on käytetty tietyissä tilanteissa ja tietyissä tarkoituksissa. On esimerkiksi tutkittu hajujen kulttuurisia merkityksiä ja symboliikkaa, joihin hajujen käyttö perustuu.

Hajujen symboliikka

Hajuilla ja hajuja erittävillä aineilla, kasveilla ja eläimillä on aina paikka kulttuurisessa merkitysjärjestelmässä. Hajuilla ja niiden aiheuttajilla katsotaan olevan suhde erilaisiin muihin kategorioihin, ja hajujen erilaiset mm. eettiset ja esteettiset merkityssisällöt rakentuvat näiden suhteiden kautta. Hajujen käytön taustalla on jollain tasolla oletus, että hajuilla on itsessään ominaisuuksia ja niiden ansiosta kyky aikaansaada jotakin.

Hajujen politiikka

Hajujen avulla on mm. tulkittu, perusteltu ja esitetty hierarkisia ihmisten välisiä suhteita kuvaamalla tietyt ihmisryhmät tietynhajuisiksi ja rakentamalla hajuja koskevia normeja sekä toteuttamalla näitä käytännössä. Poliittisesti ladattua hajujen symbolista käyttöä on ollut paitsi yhteiskuntaluokkien myös sukupuolten ja etnisten ryhmien suhteen. Hajulla on eroteltu 'meitä' 'muista', ja kysymys pahoista hajuista on aktualisoitunut silloin, kun sosiaalis-kulttuuristen rajojen on koettu hämärtyvän.

Hajuhavaintojen historiallinen muuttuvuus?

Propositio 'aistimukset ovat kulttuurisesti rakentuvia' voidaan ymmärtää eri tavoilla sen mukaan, miten laaja kulttuurisen rakentumisen ala on. Se voidaan ymmärtää siten, että ei-reflektoidut kokemukset (ja niihin liittyvät spontaanit affektiiviset reaktiot) ovat nekin kulttuurisesti rakentuvia. Tämä on aistihavaintojen vahva konstruktionistinen tulkinta.

Haju aistimaailman kokonaisuudessa

Eri aistien suhteellinen merkitys maailman hahmottamisessa ja kokemisessa vaihtelee. Eräissä kulttuureissa haju on keskeinen olioiden luokittelun ja merkityksenantojen perusta. Aistimustulvan jäsentäminen eri aistien havainnoiksi lienee ainakin osin kulttuurista.

Aiheita historiallis-antropologiseen hajututkimukseen

1. Kulttuurissa käytetty kieli ja sanasto.
2. Lasten kasvatus ja sosiaalistaminen.
3. Aistimellisuutta koskevat normit.
4. Rituaalit.

Henkilötietoja esitelmöijästä