Mira Rehn

Vapaaehtoistyön merkitys Sagalundin museossa

Sagalundin museo ja Museon Ystävät

Sagalundin vapaaehtoistyöprojektilla on kaksi alkamisajankohtaa. Toisaalta toiminta alkoi virallisesti vuonna 1989 jolloin perustettiin Sagalundgillet rf./ry., toisaalta museossa on ollut vapaaehtoistoimintaa perustamisestaan asti eli vuodesta 1900. Museon perustaja oli nimeltään Nils Oskar Jansson, hän oli kansakoulunopettaja joka seminaarin käytyään palasi kotipaikkakunnalleen opettamaan seudun lapsille ja nuorille elämän perustietoja: lukemista, kirjoittamista ja laskemista, maanviljelyä ja kansanperinnettä.

Sagalundin museo on perustamisestaan lähtien ollut elävä museo. Tapahtumia on ollut kansantansseista "Sagalund elää" -tapahtumiin, aina vapaaehtoisvoimin. Sagalundin museo on "kylä kylässä", joka tänä päivänä koostuu 26 rakennuksesta eri puolilta Kemiönsaarta.

Kerrotaan että museo sai lahjoituksena vanhan Tjudan pedagogiorakennuksen, jolloin Nils Oskar Jansson totesi hyväksyvänsä lahjoituksen vain jos lahjoittaja (Kemiön nuorisoseura) samalla lahjoittaa jäsentensä sunnuntait vapaaehtoistyöhön Sagalundin museossa.

Sagalundin museo on yksi harvoista ellei ainoa museo joka on kuntayhtymän, eli Kemiönsaaren kolmen kunnan (Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd) yhteisomistuksessa. Museon kävijämäärät vuonna 2002 oli yhteensä noin 9100, joista lapsia/nuoria 4350. Kotisivuillamme www.sagalund.fi kävi vuoden aikana noin 4000 kävijää. Vapaaehtoistoiminta museossamme on tätä nykyä suhteellisen organisoitua.

Vuonna 1989 perustettiin Sagalundgillet rf/ry, jolla tätä nykyä on noin 100 jäsentä. Suurin osa vapaaehtoistyöntekijöistämme kuuluvat Sagalundgillet'iin, mikään edellytys tämä ei tietenkään ole. Sagalundgillet perustettiin taloudellisista syistä, koska rekisteröity yhdistys voi anoa rahoitusta tahoilta jotka eivät myöntäisi rahoitusta museolle tai kuntayhtymälle. Sagalundgillet on esimerkiksi vuonna 2002 palkannut kaksi henkilöä työskentelemään Sagalundin museossa yhdistetyllä tuella (jota ei myönnetä museolle).

Sagalundin vapaaehtoistyöntekijät ovat jakaneet itsensä taitojensa ja kiinnostustensa mukaan kolmeen ryhmään: tekstiili-, arkisto- ja puutarharyhmään. Tekstiili- ja arkistoryhmät kokoontuvat talvisaikaan kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena maanantaina aamukymmeneltä jolloin aamukahvit alkajaisiksi nautitaan. Tämän jälkeen jokainen valitsee mitä hän haluaa sinä päivänä tehdä, yleensä töitä tehdään noin puolitoista tuntia.
Tekstiiliryhmä hoitaa rekvisiittatekstiilejämme: roolipukuja, oppaitten pukuja, pöytäliinoja jne. Parhaillaan ryhmä ompelee ja korjaa vaatteita niin että voisimme pukea kokonaisen kouluryhmän ajanmukaisiin vaatteisiin, tämä on osa yhteistyöprojektia Paraisten kotiseutumuseon kanssa.
Arkistoryhmä auttaa arkistonhoitajaa arkistomateriaalin alkulajittelussa ja puhdistuksessa.
Puutarharyhmä auttaa puutarhuriamme kitkemään ja hoitamaan Sagalundin laajaa puutarhaa ruusutarhoineen ja yrttitarhoineen.
Tämän lisäksi on monta "erikoistunutta" vapaaehtoistyöntekijää jotka käyttävät erityistaitojaan siihen mitä parhaiten osaavat. Eräs eläkkeellä oleva piirrustuksenopettaja on suunnitellut museolle esitteitä ja mainoskuvia, tällä hetkellä ovat valmistumassa hänen suunnittelemansa tienvarsikyltit siluettimuodossa (tähän Sagalundgillet on saanut Leaderrahoitusta). Yksi vapaaehtoistyöntekijä on ottanut asiakseen toimittaa museon tiedotuslehtistä, lisäksi hän on innokas valokuvaaja sekä soittaa viulua pelimanniyhtyeessä joka usein soittaa tapahtumissamme. Eräs vapaaehtoistyöntekijä on ollut työelämässään Sagalundissa oppaana, ja on nyt eläkeiän saavutettuaan aktiivinen roolihenkilö joka esiintyy sekä Sagalundissa että sen ulkopuolella, lisäksi hän tekee lasten kanssa aikamatkoja kesä- ja heinäkuun joka keskiviikkona.

Vapaaehtoistyö on hyvin merkittävää museollemme. Ennen kaikkea koska vapaaehtoistyöntekijämme näkyvät: valokuvissa, sanomalehdissä, toreilla ja markkinoilla he herättävät huomiota. Sagalundissa he saavat tapahtumissa koko museon elämään! Koska museomme on alusta alkaen ollut elävä museo haluamme pitää tästä perinteestä kiinni, perustajaamme kunnioittaen. Vapaaehtoistyöntekijämme ovat "kylän väkeä", jotkut herrasväkeä, toiset kerjuulla olevia, risunkerääjäeukkoja tai mamselleja, usein he myös kertovat kävijöillemme arkielämästä tai rikoksista tai kansanuskomuksista. Molemminpuolinen hyöty on myös sillä että vapaaehtoistyöntekijät, ja siten myös heidän tuttunsa ja suuri osa yhteiskunnasta kokee museon omakseen, museoon tullaan ohikulkiessa, kuin toiseen olohuoneseensa. Tämä pitää museon henkilökunnan hereillä, huomaamaan myös sen mitä yhteiskunta meiltä toivoo ja haluaa. Vapaaehtoistyöntekijät hyötyvät tästä toiminnasta lähinnä siten että he tuntevat olevansa hyödyksi, museolle ja yhteiskunnalle, ja että heidän tietonsa ja taitonsa tulevat käyttöön.

Vapaaehtoistoimintaa voisi rinnastaa muihin kulttuuripohjaisiin yhdistystoimintoihin, kuten kotiseutututkijoihin, kansantanssiryhmiin ja muihin vastaaviin. Tärkeintä on, että toiminnasta on molemminpuolista hyötyä, ja että se on hauskaa!

Sagalundin museosta, yleistä:

• Nils-Oskar Jansson, kansakoulunopettaja, museon (perustettu 1900) perustaja
• elävä museo, kerättiin kaikkea kultturimateriaalia
• alusta alkaen tapahtumia, kansantansseja ym.
• Sagalund "kylä kylässä", rakennettu Vretan kylän kansakoulun (joka NOJn koti ja työpaikka) ympärille, museoalueella Suomen toiseksi vanhin maaseutukoulu, torppa, maatalo piharakennuksineen, käräjätalo ja NOJ/AWn eläkeläisasunto. Lasten Sagalund. Wrethalla, Emäntäkoulu.
• Kemiönsaaren kotiseutumuseo, rakennukset siirretty eri puolilta Kemiönsaarta
• nykyään lapsi- ja nuorisotoimintaan paljon panostava "kokemusmuseo", aikamatkoja lapsille ja aikuisille

Sagalundin museo

• kuntayhtymä: kolmen kunnan yhteisomistuksessa
• avainlukuja: kävijämäärät 2002: 9100/4350, kotisivulla n 4000 26 esineistö: 10000/15000? henkilökunta: 2 virkaa + 1,5 + 4-5 osa-aikaista

Sagalundgillet

• perustettu 1989 tukemaan museon toimintaa
• rekisteröity yhdistys n 100 jäsentä (vapaaehtoistyöntekijöitä, museon henkilökuntaa, muita kiinnostuneita)
• yhdistetyllä tuella v. 2002 palkannut kaksi henkilöä työskentelemään Sagalundissa
• Leaderprojekti joka valmistaa uusia tienvarsikylttejä, vapaaehtoistyöntekijän piirtämiä siluetteja

Sagalundin vapaaehtoistyöntekijät

• Huom! kaikki museaalinen työ on henkilökunnan työtä: esineet/tekstiilit ym. joita vapaaehtoistyöntekijät käsittelevät ovat rekvisiittaa!
• Vapaaehtoistyöntekijät pääosin jakautuneet kolmeen ryhmään: tekstiili- arkisto- ja puutarharyhmät, lisäksi pelimannit ja "freelancerit"
• Aktiivisia (jotka maanantaitapaamisilla) vapaaehtoistyöntekijöitä n. 15, yhteensä +50
• Keväällä, syksyllä ja talvella tapaamisia kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena maanantaina klo 10, jolloin aamukahvit ja keskustelua, töitä tehdään 1-2 tuntia

Vapaaehtoistyön merkitys museolle

• tapahtumarikkaus:
  tapahtumissa "kylän väkeä"
  olemme mm. järjestäneet käsityökursseja jotta osaisimme esim. kehrätä tai punoa nauhaa tapahtumissa
  muutenkin tapahtumissa "eletään", tuomme esiin arkielämää, kansanuskomuksia... tässä hyvä mitä enemmän ihmisiä mukana, vieläpä eri yhteiskuntaluokista.
• roolihenkilöt
• lasten aikamatkat
• museossa väkeä arkenakin
• tietotaito, kädentaidot, muistikuvat
• yhteisöllinen:
  tuo yhteen museon ja sitä ympäröivän yhteiskunnan, pitää museon "hereillä", silmät ja korvat kylillä
• ideapankki
• taloudellinen: Sagalundgillet anoo rahoitusta
  vapaaehtoistyöntekijät tekevät museota tunnetuksi, lisäävät näkyvyyttä
  vapaaehtoistyöntekijät luovat tuotteita myyntiin (esiliina, kehto, ompelusetit jne) museopuotiin
  vapaaehtoistyöntekijät pakkaavat tuotteita (tee, makeiset, käsityöntuotteet jne) museopuotiin
  vapaaehtoistyöntekijät myyvät tuotteita toreilla ja markkinoilla, mikä sekä mainosta että tuottoa
  arvioitu vapaaehtoistyömäärä vastaa yhtä henkilötyövuotta!

Vapaaehtoistyöntekijöiden hyöty?

• hauskuus! kahvihetket, tuttavien tapaaminen, esiintyminen tapahtumissa
• saa tuntea olevansa hyödyllinen
• suuri osa "paljasjalkaisia", kokevat että otamme heisän historiansa tosissamme