Seuraavaan taulukkoon on koottu kyselyvastauksiin kirjoitettuja perusteluja puolesta ja vastaan. Puoltavien vastausten selvä enemmistö näkyy myös perusteluissa, vaikka kaikkiin vastauksiin ei perusteluja ollutkaan kirjoitettu.
| + | - |
|---|---|
| Voisiko harkita yhtenä vaihtoehtona yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa. Mielestäni latinan kielen opetus tulisi säilyttää Jyväskylässä, mutta erilaisia totetusvaihtoehtoja olisi pohdittava. | Enempää latinisteja on turha kouluttaa niin kauan kuin valmistuneille ei ole toivoakaan löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tosin humanistityöpaikkojen luomisessa yhteiskunnan arvomaailma on ratkaisevassa asemassa, ja professuurin lakkauttaminen antaisi vähän masentavan kuvan tästä arvomaailmasta... ehkäpä se jäädytettynä pitäminen on tässä tilanteessa ihan hyvä ratkaisu. Turun ja Helsingin tarjoamat koulutuspaikat riittävät kyllä tyydyttämään Suomen klassikkotarpeen. Turussa on itse asiassa jonkintasoisena ongelmana hyvätasoisten uusien opiskelijoiden sisään saaminen |
| Latinan professuuri pitää ehdottomasti säilyttää ja virka täyttää mahdollisimman pian, kun sopiva henkilö löytyy. Vaikkei latinan välitön taloudellinen hyöty ehkä ole suuri, on se silti monin tavoin arvokas aine. Nykypäivän Suomessa sitä ei ehkä arvosteta, mutta muualla Euroopassa kylläkin - toivottavasti jonakin päivänä myös täällä. Ei saa luovuttaa | Tällaisia ongelmia on muillakin. |
| Mielestäni tuottavuutta korostetaan aivan liikaa, latinan professuurin kohtalosta päätettäessä vaakakupissa pitäisi painaa muut arvot kuin raha... | |
| On tärkeää, että yliopisto pitää huolta myös humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä aineista. Klassiset kielet, kuten latina ovat osa sivistystä, jota juuri yliopiston tulisi puolustaa ja vaalia. | |
| Olenkin itse ihmetellyt, miksi professuuria ei ole täytetty professori Tuomo Pekkasen eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Klassillinen sivistys on säilytettävä myös pohjoisemmassa Voisitte tehdä toisen addressin, jotta päättäjät saataisiin vakuuttuneeksi, että Klassillisella filologialla on vankat kannatusjoukot takanaan. | |
| Tuntuu karulta, jos koko länsimaisen kulttuurin ja tietenkin yliopistoinstituution itsensäkehittymisen kannalta niin tärkeässä asemassa olleen kielen ja kulttuurin tutkimusta ja opetusta ei katsota tarpeelliseksi. Kyllä latinaa pitäisi voida opiskella yliopistotasolla muuallakin kuin Turussa ja Helsingissä. | |
| Latinan kieli ja Rooman kulttuuri ovat mielestäni tärkeitä aiheita, joita ei saa raakata pois yliopistoista vain sen vuoksi, että ne eivät ehkä tuota niin paljon kuin esim. it-ala. Historian ja menneisyyden tunteminen on hyvin tärkeää, koska vain niiden pohjalta voi ymmärtää nykyisyyttä. Ellei sitä professuuria säilytetä, kai latinan kielen ja Rooman kulttuurin voi sentään yhdistää esim. historiaan | |
| Aina on positiivista mitä enemmän opiskelijoilla on valintamahdollisuuksia | |
| Ensin katoavat työpaikat opetus ja tutkimus humanistisilta aloilta, sitten opiskelijat tajuavat siirtyä muille aloille. Lopulta Suomi korkean tieteen ja taiteen maana on vain utopia. Kaikkea ei voida laskea rahassa. Kadotettu tieto-taito millä tahansa elämän osa-alueella on vaikea saavuttaa uudelleen. | |
| Jyväskylän yliopistoa olen aina luullut hieman humanistisesti painottuneeksi, mutta ilmeisesti käsitykseni on väärä, kun kerran ei välitetä edes latinan osaamiseen panostaa, vaikka sen luulisi olevan historioitsijoille ja nykykielten opiskelijoille merkityksellistä. Tsemppiä nyt muuten, ja kaikkea hyvää. | |
| Jyväskylän yliopisto on niin suuri opinahjo, että sillä on kaikki edellytykset huolehtia myös yliopistojuurista eli turvata opiskelijoille korkeimman tason opetus klassisessa sivistyksessä. Mikäli latinan professuuri säilytetään ja täytetään, on Jyväskylässä mahdollista alkaa toteuttaa useamman laitoksen ja oppialan yhteistyötä latinan ja klassisen kulttuurin kanssa. Muilta osin edellytykset ovat jo olemassa ainakin historian, filosofian ja kielitieteen osalta. Lisäksi mieleen tulee, että mm.kirjallisuus hyötyy automaattisesti yhteistyöstä latinan opetuksen kanssa. Muita mahdollisia yhteistötahoja on varmasti musiikkitieteen suunnalla. Klassinen kulttuuri ja erityisesti latina liittyvät luontevasti hyvin moniin, myös ajankohtaisiin ja kansainvälisiin aloihin.Tutkimusta ja yliopistosivistystä laajemmin ajatellen latinalla ja klassiikalla on juuri nyt ns. tilausta. Tämä on ymmärrettävää mm. eurooppalaiseen kehitykseen kuuluvana juurien etsintänä. Syvemmin tarkastellen, klassisen kulttuurin ja nimenomaan latinan tuntemuksen ohentuessa menettäisimme edellytyksiä ymmärtää itseämme. Erityisesti tämä on muistettava suomalaisessa, nuoressa kulttuuriympäristössä. Meillä menetyksen korjaamiseen tarvitaan enemmän aikaa ja voimavaroja kuin vanhemmassa Euroopassa, jossa juuret ovat paremmin arjessa havaittavissa, vaikka niiden vaaliminen välillä torkahtaisikin. Valtakunnallisessa työnjaossa Jyväskylä voisi olla paikka, jossa vahvuuksiin voisi kuulua suomalaisuuden tuntemus. Voiko tällaista ajatellakaan ilman keskiajan latinaan perehtynyttä opettajaa? Yliopisto myöntää jo nyt opinto-oikeuksia muillekin kuin varsinaisille opiskelijoille. Latina aineena sopii sinänsä hyvin erilaisille opiskelijoille ja voin hyvin ymmärtää, että kiinnostus latinaa kohtaan voi aktualisoitua kypsemmällä iällä. Kenties yliopisto ei ole vielä hyödyntänyt tällaista opiskelijapohjaa suuntautumalla tarjonnassaan tältäkin osin ulospäin. Ainakaan minimaalisella petushenkilökunnalla ei voida ajatellakaan uusien avauksien kehittämistä, vaikka itse opetus on tällä hetkellä erinomaista. | |
| Jo latinan harrastuksen suuri kasvu maassamme ja ilmeisesti muuallakin maailmassa, kiitos mm. Nuntii Latinin viime vuosina puolustaa professuurin säilyttämistä. Yleisemminkin kiinnostus historiasta ja eurooppalaisista juuristamme on kokenut renessanssin. Edellä mainitun kanssa olisi selvässä ristiriidassa antautuminen teknis-kaupallisten hyötytieteiden ylivallan edessä. Jyväskylä, Suomen Ateena, menettäisi paljon imagostaan, jos siellä ei enää olisi tämän kielten äidin korkeinta opetusta. | |
| Olen täysin samaa mieltä siitä, että nykyään tiettyjä aloja poljetaan tuottoisimpien alle.Olette oikealla asialla. | |
| On käsittämätöntä, että Jyväskylässä, yhdessä Suomen suurimmista yliopistokaupungeista, ei ole latinan kielen professoria. Yliopisto, joka ei arvosta latinan opetusta ja sen asemaa paitsi klassisena, MYÖS YLEISHYÖDYLLISENÄ kielenä suorastaan kerjää pahimmanlaatuista ja hyvin ansaittua halveksuntaa koko muulta sivistyneeltä maailmalta.On kysymys siitä, uhrataanko yksi läntisen maailman kulttuuriperinnön kulmakivistä matkapuhelin- ja tietojenkäsittelyteollisuuden alttarille.Yliopisto ilman latinan kielen professuuria ei ole yliopisto - ei Suomessa eikä varsinkaan muualla maailmassa. | |
| Jyväskylän yliopiston latinan jatko-opiskelijana pidän professuurin pikaista täyttämistä oman opiskeluni kannalta äärimmäisen tärkeänä. Aineen nykyinen vastuuhenkilö on hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin, mutta professorin puuttuminen on vienyt kohtuuttomasti hänen voimavarojaan myös gradu- ja jatko-opinto-ohjaukseen. Professorin myötä panostusta voitaisiin siirtää myös latinan perusopetukseen, mikä oppiaineen jatkuvuuden takaamiseksi on merkittävää. Latinan kieli on linkki yhteiseen Eurooppaan, sen historiaan ja nykypäivään. Kielen kuihtuminen pois Jyväskylän yliopistosta merkitsisi iskua sekä sivistyskaupungin että -yliopiston maineelle. | |
| Professuuri on täytettävä, jotta aineen asema ja opetuskapasiteetti vahvistuisivat - nykytilanteessa yksi lehtori ja yksi tuntiopettaja joutuvat liian tiukalle. Tämän toimenpiteen en millään muotoa usko aiheuttavan kohtuutonta menoerää yliopistolle. Klassisten kielten opetus ja tutkimus on nidottava paremmin muihin niitä sivuaviin aloihin, kuten esim. historiaan, filosofiaan, muihin kieliin ja kielitieteeseen. Tähän liittyen myös klassisen kreikan opintomahdollisuus on palautettava Jyväskylän yliopistoon. Klassisten kielten ja kulttuurien opetus ja tutkimus ei ole elitististä tai dogmaattista snobbailua, vaan olennainen osa kaikkien länsimaiden historian ja nykypäivän ymmärtämistä. Yhtenä pienenä esimerkkinä mainittakoon klassisperäisen ns. sivistys- eli vierassanaston levinneisyys lähes kaikille elämänaloille, varsinkin tieteen ja tekniikan kieleen. En kannata klassisten kielten merkityksen suhteetonta painottamista, vaan niiden toimivampaa sisällyttämistä poikkitieteelliseen ajatteluun ja tieteenalojen välisen vastakkainasettelun välttämistä. | |
| Latina on coolia, ehdottoman tarpeellista kuin itse purjehtiminen |