Kuulaana helmikuun 26. päivän aamuna, kevätauringon vasta heittäessä ensimmäisiä säteitään oli joukko Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen ja –teknologian opiskelijoita jo virkeinä matkalla kohti uutta ja tuntematonta. Vielä nuoressa iässä olevan ainejärjestömme Otsonin toisen excursion päämääränä oli kalakukkojen kotikaupunki Kuopio. Idean Kuopioon suuntaamisesta kirvoitti halu tutustua Hyeenaan, Kuopion yliopiston ympäristötieteen opiskelijoiden ainejärjestöön.
Ensimmäinen vierailukohteemme, Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasema, oli kuitenkin hyvissä ajoin ennen Kuopiota. Lyhyen esittelyn METLA:n toiminnasta piti tutkimusaseman johtaja Heikki Smolander, jonka jälkeen saimme kuulla erilaisista meneillään olevista tutkimushankkeista. Elina Vapaavuori kertoi UV-valon lisääntymisen ja muiden kasvupaikkatekijöiden vaikutuksista puun ominaisuuksiin. Anna-Maria Veijalainen puolestaan luennoi erilaisista mahdollisuuksista taimitarhan taimibiojätteen käsittelyssä ja hyötykäytössä. Isäntänämme toiminut Mika Räty johdatteli meidät maaperäasioihin ja kertoi mm. maaperän hajottajayhteisöjen dynamiikasta metsämailla. Häntä ei olisikaan tarvinnut lähteä Suonenjoelle asti kuuntelemaan, sillä selvisi, että hän tekee yliopistoomme väitöskirjaa!
Seuraava kohteemme olikin jo Kuopion puolella. Saapuessamme puolen päivän jälkeen M-Real Savon Sellulle nälkäistä opiskelijalaumaa odottivat maittava ruoka ja jälkiruokakahvit. Muutenkin vastaanotto oli ystävällinen ja kiinnostunut. Saimme kuulla M-Realin ympäristöasioiden hoidosta yleisesti ja tietysti tarkemmin Savon Sellun yksiköstä, joka sattuu sijaitsemaan varsin herkän vesistön rannalla. Lopuksi kävimme lyhyellä kierroksella tehtaan puolella ja ihmettelimme jätevedenpuhdistamon hajottajabakteereja mikroskoopilta.
Vielä ennen saunaan pääsemistä pyörähdimme lähellä majapaikkaamme sijaitsevassa VesiEko Oy:ssä. Kyseinen yritys toimii erilaisissa vesiensuojeluun ja vesistöjen hoitoon sekä kunnostuksiin liittyvissä asiantuntija- ja urakointitehtävissä. Väsymys painoi jo monen opiskelijan mieltä, mutta sinnikkäästi kuuntelimme vielä tarinaa erilaisista vesien kunnostushankkeista ja tutkiskelimme mielenkiinnolla VesiEkon uusinta veden ilmastuslaitetta.
Sauna oli pitkän päivän jälkeen todella paikallaan! Hyeenalaiset olivat järjestäneet meille varsin mukavan majoitustilan Neulamäen opiskelijakeskittymästä. Valitettavasti varsinaisia opiskelijoita oli paikalle eksynyt varsin vähän päällekkäin olevan elokuvaillan takia. Siitä huolimatta haalarimerkkejä saatiin vaihdettua ja meidänkin uuden uutukaiset merkkimme pääsivät koristamaan kuopiolaisten punaisia haalareita. Lisäksi suunnittelimme jo innolla Hyeenan kanssa yhteistä vaellusretkeä syksylle. Saunan jo viiletessä matkasimme yliopiston liepeille jatkamaan iltaa kyykän merkeissä, josta sormien kohmettuessa siirryimme vaihto-opiskelijoiden järjestämiin kemuihin. Sieltä uskaliaimmat hävisivät vielä keskikaupungin yöhön...
Armoa tuntematta herätyskello soi kuitenkin yhdeksän pintaan aamulla. Aamupalan jälkeen suunta oli kohti Kuopion luonnontieteellistä museota, jonka löytäminen meinasi heikolla Kuopion tuntemuksella olla hankalaa. Museo osoittautui kuitenkin muutaman harhaan ajon arvoiseksi, sillä näyttely oli todella tyylikäs. Kaikkein lumoavin näyttelyssä oli ehdottomasti aidon kokoinen ja -näköinen mammutti, jonka mallina on ollut vuonna 1799 löydetty jäätyneen mammutin ruho. Hädin tuskin maltoimme lähteä pois, mutta syömäänkin oli päästävä. Ruokailimme yliopistolla ja samalla pääsimme pikaisesti tutustumaan ympäristötieteen laitoksen tiloihin.
Ruokailusta virkistyneinä matkasimme viimeiseen kohteeseemme, Geologian tutkimuskeskukseen. Vastaanotto oli varsin lämmin, ja pullakahvitkin maistuivat ruuan päälle. Tutustuimme aluksi keskuksen pienimuotoiseen näyttelyyn, joka kertoi yleisesti kallio- ja maaperästä. Luennolla menimme syvemmälle geologian kiehtovaan maailmaan ja saimme mm. nähdä ja kuulla GTK:n mittavista paikkatietoaineistoista, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Puolentoista tunnin tiukan tietopaketin jälkeen oli aika lähteä kohti Jyväskylää väsyneinä, mutta ehkä taas jotain uutta oppineina.
Retken onnistumisesta saamme tietysti kiittää kaikkia meidät vastaanottaneita vierailukohteita ja Kuopion yliopiston hyeenalaisia, jotka järjestivät meille mukavan majoitustilan ja saunan. Suuri kiitos kuuluu kuitenkin myös YKL:lle, jonka avustuksen turvin tämäkin reissu oli mahdollinen. Matkailu avartaa aina!
Reissua muisteli: Jenni Hiekkavirta