| 1. |
Kirkko on tärkeä kansalaisyhteiskunnan osa Suomessa. Riippumatta
elämänkatsomuksesta, kirkko tekee tärkeää hyväntekeväisyystyötä. |
| 2. |
Evankelis-luterilainen jumalanpalveluselämä on ulkoapäinohjattua ja
kaavoihin kangisttunutta.Tilaisuuksissa ei annetta riittävästi tilaa
tai työkaluja henkilökohtaiselle pyhän kokemiselle. Virsien laulaminen
ja kaavamaisen liturgian seuraaminen on melko ankeaa touhua.
Toisaalta kirkko voi kuitenkin tarjota joillekin ihmisille
turvallisuutta monien hyvin toimivien palvelujen kautta. Tuttu
ympäristö ja tutut symbolit voivat joillakin ihmisillä antaa
turvallisen tuntuisen mahdollisuuden uskonelämän harjoittamiseen.
Täytyy tässä kohdassa kuitenkin pitää mielessä, että yhä useammat
ihmiset etsiytyvät herätysliikkeisiin tai etääntyvät kirkosta kokonaan.
Myös itämaiset uskonnot kasvattavat suosiotaan. Tässä suuntauksessa on
se hyvä puoli, että itämaisissa uskonnoissa keskitytään usein enemmän
ortopraksiaan (oikea toiminta, sisäinen kokemus) kun taas
kristillisessä uskossa opinkappaleet (ortodoksia) näyttelevät
keskeisempää roolia. |
| 3. |
Kirkkoon liittyy paljon hyviä asioita, mutta toisaalta on sääli, että
joissain asioissa ollaan valmiita tinkimään olennaisimmista
kristinuskon periaatteista. Tällainen vie lopulta pohjan ja perustuksen
koko instituutiolta. Vaikka maailma muuttuu ei se tarkoita sitä, että
kristinuskon totuudet muuttuisivat. Kirkko voisi myös ottaa
äänekkäämmin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka "hiljainen
työ", esimerkiksi leivän jakaminen, on tärkeä asia, pitäisi kirkon
ponnekkaammin vaatia oikeuksia kaikista heikoimmassa asemassa oleville.
Kirkon myös toivoisi olevan elävämpi siinä mielesssä, ettei se vain
jäisi instituutioksi, jota tarvitaan syntyessä ja kuollessa. |
| 4. |
Kirkon diakonia työllä voidaan auttaa yhteiskunnan syrjäytyneitä ja
marginaalissa asuvia ihmisiä erilaisin ja viimesijaisin keinoin. Vaikka
kirkon toiminta tuntuu usein vanhoilliselta ja etäiseltä se tarjoaa
lapsille ja nuorille kohdennetulla toiminnalla palveluita, jolla mikää
muu yhteisö ei tavoita samanlaista määrää. Syy miksi kuulun kirkkoon
vaikka itse en aktiivisesti osallistu kirkolliseen toimintaan on se,
että koen kirkon tekevän sosiaalista tärkeää työtä, jota mikään muu
taho ei tee. Kirkko on merkityksellinen ja mielestäni uuditunut
viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. |
| 5. |
Kirkko pitäisi erottaa valtiosta. Kuitenkin nykyinenkin tilanne hyvä.
Kirkko on jo melko maallistunut ja tilanne varmaan jatkuu
samansuuntaisena tulevaisuudessa, mikä on hyvä asia |
| 6. |
Kirkko on yrittänyt uudistaa Jumalanpalaveluskaavaansa siinä onnistumatta. Uusi Raamatun käännös ja virsikirja ok. |
| 7. |
ev.lut kirkko on yksi toimija muiden joukossa suomalaisessa
yhteiskunnassa ja sillä on oma tärkeä tehtävänsä. Mielestäni kirkon
tärkein tehtävä on pitää esillä eettisiä kysymyksiä ja
yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja myös toimia ns. vähäosaisten
auttamiseksi. |
| 8. |
olipa paska kysely |
| 9. |
Kirkko kalastelee kannattajia erilaisilla tempauksilla, kuten
parisuhdekursseilla. Tämä on mielestäni joiltakin osin kyseenalaista.
Uskoonnonopetus koulussa ei varmasti tee kenellekään pahaa..eihän siinä
kysytä uskoa tai sitoumusta, vaan opiskellaan kristinuskon sanomaa ja
historiaa. |
| 10. |
Kysely ei mielestäni ollut kovin hyvä - ei voi oikein vetää kovin
johstopäätöksiä siitä onko suhtautuminen pos. vai neg.
Muuten suhtautumiseni itse kristittynä kirkkoon (ja muihin
kristillisiin yhteisöihin) on hyvin myönteinen, mutta joissain
yksittäisissä linjauksissa en voi olla samaa mieltä tämän päivän
suomalaisen ev.lut. kirkon kanssa. |
| 11. |
kirkko erillään valtiosta on hyvä juttu. Uskonvapaus tärkeä asia, mutta
siitä ei saa tehdä liian isoa numeroa. Kirkon luonne muuttunut
konservatiivisesta liberaaliin muotoon, mikä on ollut välttämätöntä
ihmisten elämäntyylin muutosten myötä. |
| 12. |
Suomessa huomaa yllättävän useasti, että kirkkoon kuuluminen ja
kristityksi myöntyminen ovat häpeällisiä seikkoja. Muualla maailmassa
uskonto on pikemminkin ihmisyyteen kuuluvaa. |
| 13. |
Puhutaan paljon kristillisestä arvoperustasta, johon myös käsittäisin
suvaitsevaisuuden kuuluvan. Kirkon edustajien olen kuitenkin usein
havainnut olevan kovin ylimielisiä kirkkoon kuulumattomia tai
ei-uskonnollisia kohtaan. Myös selkeä suvaitsemattomuus
marginaaliryhmien edustajia kohtaan on yleistä ja myös heidän "omien
arvojensa" vastaista. Kirkko on myös ominut itselleen yleisiä eettisiä
näkemyksiä pitäen esim. yleisiä ihmisoikeuksia kristillisinä arvona,
vaikka kyse onkin yleismaailmallisista arvoista. Konservatiivinen
paikoilleen jämähtänyt instituutio. |
| 14. |
uskonnon opetuksen, tai elämänkatsomustiedon, tulisi olla koulussa
pakollista, mutta opetuksen pitäisi olla kattavampaa. usempia uskontoja
ja yhteisöjä koskevaa. |
| 15. |
Kysymysten perässä olisi voinut olla perusteluille varattu tila, sikäli
jos perustelun tarvetta vastaukselle on... En nyt muista kaikkia
kysymyksiä, mutta en esim. halua ottaa kantaa kirkollisveroon sen
takia, koska asia mielestäni kuuluu kirkon jäsenille. Mielestäni
kristinuskon (tai uskonnon) opetus on ensisijaisen tärkeää mm.
suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin ja historian ymmärtämisen
kannalta - tässä mielessä kaikkia "elämänkatsomuksia" ei voi
opetuksessa asettaa tasavertaiseen asemaan. Muutenkin monipuolinen ja
kriittinen uskonnon opetus on ihan hyväksi tällaisessa erilaisten
herätysliikkeiden luvatussa maassa. Tunnustuksellista kristinuskon
opetusta en sen sijaan kannata koulun sisällä (ainakaan pakollisena).
Kirkosta ei tule äkkiseltään juuri mitään mieleen, etäiseksi on jäänyt
viime vuosina koko systeemi. Käsittääkseni mm. naispappien ja
homoseksuaalien syrjiminen on kirkossa vieläkin arkipäivää - eipä
sellainen meininki erityisemmin vedä puoleensa.
Tässä joitakin ajatuksia pikaisesti kirjoitettuna... Mielenkiintoinen
aihe. |
| 16. |
Kirkon kautta tehtävä vapaaehtoistyö on positiivinen asia. Kirkon
tarjoamiin palveluihin on voinut perinteisesti myös luottaa (rahoitus
taattu, joten kerhot ei ykskaks lakkaa). |
| 17. |
Enimmäkseen seurankunnat kai saa aikaan hyvää.... Itseasiassa mulla on tosi vähän tietoa kirkon toiminnasta Suomessa. |
| 18. |
Toivottavasti kyselyn tarkoituksena ei ole muodostaa jotain
kollektiivista Fokuksen kantaa. Kysymysten asettelu oli kieltämättä
kirkkovastainen. |
| 19. |
Kahteen viimeiseen kysymykseen on mahdotonta vastata jos on sitä mieltä
että kirkon verotusoikeus on poistettava. Samoin missään ei voi
ilmaista mielipidettään että kouluissa ei tulisi olla minkäänlaista
uskonnonopetusta jonka suhteen "valita". |
| 20. |
Kirkko on etääntynyt liian kauaksi ihmisten arkielämästä. |
| 21. |
Itse en ole kauhean uskonnollinen, pidän kuitenkin Suomen
evankelis-luterilaista kirkkoa hienona kulttuuriperintönä. Joulukirkot,
häät, hautajaiset jne.. ovat minulle hienoja kulttuurisia tapahtumia,
en niinkään kuuntele mitä papit siellä saarnaavat, vaan imen itseeni
sitä tunnelmaa jota kirkosta saa. Myös kirkkorakennukset ovat
mielestäni oikein hieno kulttuuriperintö, ja mikä on kauniimpaa kuin
jouluinen kynttilämeri hautuumaalla! :) |
| 22. |
Mielestäni kaikkien, jotka eivät eivät osaa/voi elää
evankelis-luterilaisten ja Raamatun oppien mukaan, tulisi erota
kirkosta. En voi käsittää kuinka ihmiset haluavat verotuloillaan tukea
jotain, johon eivät edes usko. Jos kirkollisveroa perustellaan kirkon
"hyvää tekevyydellä", täytyy todeta, että oma-apu liikkeet ja muut
yhdistykset ovat kauan aikaa sitten korvanneet kirkon aseman tuolla
rintamalla. |
| 23. |
Raamattu on hyvä satu, puukirkot palavat kauniisti. |
| 24. |
Kirkko tukee niitä ihmisiä, jotka kokevat tarvitsevansa hengellistä tukea ja yhteisöllisyyttä. |
| 25. |
kysely jäi aika laimeaksi, enkä ymmärrä miten se palvelee "miten muutat
yhteiskuntaa" -teemaa. kysymyksiä olisi voinut olla enemmän ja ne
olisivat voineet olla monipuolisempia. tosin, erikseen voisi kysyä joku
toinen kerta mahdollisesti fokuksen seurakunta-aktiivisuutta, jossa
olisi kysymyksiä riparin käymisestä tai käymättömyydestä jne. tai tähän
olisi voinut liittää sellaisia kysymyksiä. |
| 26. |
Kirkko tulisi erottaa valtiosta. |
| 27. |
Kirkko ja valtio tulisi erottaa ja yhteisöveron kirkon osuus poistaa.
Ei ole oikein, että esim. firma, jossa kaikki työntekijät ovat
muslimeja, joutuu maksamaan yhteisöveron muodossa varoja
evankelisluterilaiselle kirkolle, ei kuulosta uskonnonvapaudelta.
Hautausmaiden hoito ja muu yleishyödyllinen kirkkojen toiminta pitäisi
siirtää kuntien hoidettavaksi. Tai ehkä kulttuurillisesti merkittävien
kirkkojen hoitoon pitäisi vähän liietä rahaa yhteisöverosta, onhan
vanhat kirkot kuitenkin hienoja rakennuksia. |
| 28. |
Yritys nykyaikaistua ei voi jäädä muuksi kun haaveeksi, jos tarinat on sidottu ajan laskun alkuun. |
| 29. |
Suomessa lain mukaan vallitsee uskonnonvapaus. Miksi valtio sitten
tukee tiettyä katsomusta? Pärjääväthän muut kirkot / lahkot ilman
valtion tukea, protestantit eivät. Valtion kirkolle maksama tuki
hyödyttää kuitenkin vain pientä osaa väestöstä. |
| 30. |
syy miksi vastasin kysymykseen uskonnonopetuksesta eri mieltä on se,
että mielestäni täydellinen opetuksesta kieltäytyminen alaikäisen
kohdalla ei voi tulla kyseeseen. Ihmisen olisi siis valittava joko
uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto tai elämänkatsomustieto
kuuluvat valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, ja niiden kautta on
mahdollista oppia tärkeitä ihmisen ja yhteiskunnan luonteeseen kuuluvia
"sosiologisia" asioita. |
| 31. |
mielestäni olisi hyvä jos kaikille kirkkoon kuuluville ja
kuulumattomille lapsille opetettaisiin sekä kristinuskoa että elämän
katsomustieteitä ja myös maailmanuskontoja |
| 32. |
Kirkollisverosta tulisi luopua ja myös evankelisluterilainen kirkko
voisi olla täysin irrallaan valtiosta. Se tarkoittaisi mm. ajan myötä
pappien ja muiden seurakuntien työntekijöiden koulutuksen muuttamista
niin, että se ei enää tapahtuisi julkisin verovaroin. Epäilen, että
luterilainen kirkko saattaa hajota useammaksi kirkoksi jos verovarat
loppuvat, mutta toiminnan sisältöä se saattaisi jopa kohentaa, kun
paljon turhaa byrokratiaa karsiutuisi pois. Nyt kirkon rahoista liian
suuri osuus menee mm. kiinteistömenoihin ja taloushallinnon
pyörittämiseen. |
| 33. |
jokainen päättäköön itse uskontoon liittyvistä asioista, valinnanvapaus ja vaihtoehtoja pitää olla riittävästi. |
| 34. |
Kirkon tulisi ottaa vieläkin rohkeammin kantaa yleisen hyvinvoinnin
puolesta yhteiskunnallista ja erityisesti taloudellista eriarvoisuutta
kohtaan. Kirkon pitäisi käyttää arvovaltaansa ihmisten parhaaksi.
Kirkolla on merkittävä tehtävä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa,
jonka arvo olisi mielestäni syytä kohottaa, mutta unohtamatta
kuitenkaan muita seurakuntia ja kansalaisjärjestöjä. |
| 35. |
Tulin 4-vuotiaana tarhasta kotiin. Kerroin äidille, että olimme
oppineet, minkälaisia enkelit ovat. Äiti kysyi, minkälaisia enkelit
sitten olivat, ja minä vastasin että suuria ja valkoisia. Äiti kysyi
sitten: Entäs, jos ne ovatkin pieniä ja mustia? Äiti on kertonut
myöhemmin, että suutuin tästä kysymyksestä.
En osallistunut koulussa uskonnontunneille. Sen sijaan sain kuunnella
joka viikko et-open kauhujatkotarinaa tappajalimasta, joka syövyttää
ihmiset kuoliaaksi pimeässä hotellissa. Opettaja kertoi, että tarina
oli totta. Lapsien tehtävä oli kai epäillä.
Kävin evankelisluterilaisen kirkon leivontakerhossa, ja minun paras
ystäväni kuului vapaakirkkoon. Naapurini olivat helluntalaisia.
Esiinnyimme kuoron kanssa kirkoissa. Niissä oli hyvä akustiikka.
Yläasteella pelkäsin saatanaa ja uskovaisia ja uskoin omaantuntooni.
Nykyään käyn jouluaattona yökirkossa. Siellä laulan virsiä, kuuntelen
saarnan ja nautin korkeasta katosta ja kauniista valaistuksesta. Kun
ehtoollinen alkaa, katson ihmisiä, jotka jonottavat alttarille harras
katse naamallaan, ja minun on pakko päästä ulos.
En halua taivaaseen. On ihan hyvä näin. |
| 36. |
Mielestäni olisi aika erottaa kirkko ja valtio toisistaan. |
| 37. |
Kirkon toiminnan laajuus on aika epäselvä itselleni, koska en ole
siihen koskaan kuulunut. Luulempa, että suuri osa kirkkoon paperilla
kuuluvista eivät kuitenkaan todellisuudessa elä niin, että uskonto
olisi läsnä heidän arjessaan. |
| 38. |
Tästä on hyvä keskustella. Yllätyin kirkon huikeasta omaisuudesta, joka
mahdollistaisi huomattavan avun sosiaali-terveysalalle ja muille
tarvitseville. |
| 39. |
Tuntuu vähän siltä, että kirkkoon kuulutaan vain tradition takia: saa
hienot kirkkohäät, voi päästä kummiksi, kaikki muutkin kuuluu siihen...
Yhteisön paine siis vaikuttaa osaltaan melko paljon. Mutta kuinkahan
moni kuuluu kirkkoon ihan sen oikean merkityksen takia? |
| 40. |
Kirkolla on oma asemansa esimerkiksi lasten kerhotoiminnassa.
Tunnustuksellinen uskonnonopettaminen tulisi lopettaa, eikä uskontoa
pitäisi sotkea kouluun tahi politiikkaan. Kristinuskolla on joka
tapauksessa vankka perinne meidän (länsimaat)ajattelussamme ja
käsityksissämme. "Jeesus oli punkrokkari, Jeesuskin oli anarkisti."
(V.V) |
| 41. |
Valtion tulisi suhtautua kaikkiin uskonnollisiin yhdyskuntiin samalla
tavalla ja esimerkiksi joillain tietyille ehdoilla antaa näille
verotusoikeus omien jäsentensä suhteen. Kirkkokuntien osuudesta
yhteisöverosta tulisi luopua. |
| 42. |
Mielestäni niiden, jotka kirkkoon kuuluvat tulee maksaa
kirkollisveronsa mukisematta; ainahan voi erota, etenkin jos on ns.
tapakristitty, kuten kaiketi suurin osa suomalaisista on. Kirkko voisi
tulla sen verran vastaan, että järjestäisi enemmän tapahtumia tai edes
toisi itseään paremmin esille; eihän esim. kirkollisvaaleista tiennyt
monikaan (tänäkään vuonna). Kirkon/kristinuskon ei tulisi olla ehdoton
ja ainoa hyväksytty vaihtoehto mitä tulee elämän-/maailmankatsomukseen.
Hyvän elämän saa varmasti ilman jumalanpelkoa, kärsimysnäytelmää ja
kastetta. |
| 43. |
Se, että Suomessa on valtion kirkko, on mielestäni yhdenvertaisuuslain
vastaista. Suomessa ei ole uskontojen tasa-arvoa kun kaksi kirkkoa saa
tukea valtiolta. Lisäksi esim. työpaikkailmoitukseen ei lain mukaan saa
laittaa vaatimukseksi vaikkapa kristillistä vakaumusta, mutta kirkko
jostain syystä saa vaatia työpaikkailmoituksissaan kirkon jäsenyyttä
sellaisissakin tehtävissä, jotka eivät edellytä kirkon edustamista
ulospäin kuten toimistovirkailija tms. Kirkko ja valtio pitäisikin
ehdottomasti erottaa toisistaan.
Toinen suuri vääryys on se, että myös yritykset joutuvat yhteisöveron
muodossa tukemaan Suomen valtion kirkkoja vaikka yrityksen omistajat
eivät kuuluisi kumpaankaan niistä. Mitähän mieltä esimerkiksi Suomen
muslimit ovat siitä, että he joutuvat tukemaan luterilaista kirkkoa? |
| 44. |
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulisi pitäytyä Raamatussa, eikä
antautua ajan hengen heiteltäväksi. Muuten siltä katoaa pian loputkin
jäsenet. Ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat totuutta eivätkä hyssyttelyä
ja myötäilyä. |
| 45. |
Evankelis-luterilaisen kirkon valtiokirkon asema on mielestäni
korjaamista vaativa asia. Suomessa pitäisi olla uskontovapaamielinen
ilmasto, joka sallisi erilaisia uskontoryhmiin liittymisiä ja eroamisia
ilman sosiaalisia stigmoja. |
| 46. |
Kirkko saa Suomessa aikaan paljon hyvää, mutta oma uskontoni perustuu
muihin asioihin, kuin muiden ihmisten määrittelemään jumalakuvaan. Itse
olen uskossani melko deistinen. Uskonto on jokaisen ihmisen yksityinen
asia, mutta itse pidän kirkoista hyvin paljon ja haluaisin, että
perinteiset kirkot säästettäisiin jälkipolville paikkoina, joissa voi
rauhoittua ja koota itseään. Itse uskon omassa moraalifilosofiassani ja
elämänkatomuskessani vahvasti intuitioon, jonka kautta ihminen voi
tulla tietoiseksi siitä mikä hänestä itsestään tuntuu aidosti hyvältä
ja sen perusteella toimia oikein. En tarvitse siihen moralisoivaa
kirkkoa. Olen kuitekin ollut isosena ja nauttinut siitä
yhteisöllisyydestä, jota sitä kautta tulin kokemaan. Olen myös
keskustellut monien kirkon piirissä toimivien ihmisten kanssa ja ollut
positiivisesti yllättynyt siitä kuinka suvaitsevaisia asenteita kirkon
sisältä myös löytyy. |
| 47. |
suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon vain siksi, ettei jaksa erota.
tuollainen uskovaisuus on tekopyhää, sillä uskonnon oppeja ei
kuitenkaan noudateta arkielämässä. kuulutaan vain kuulumisen vuoksi.
siksi lapsikaste tulisi muuttaa aikuiskasteeksi. erotkaa kirkosta
ellette usko! |
| 48. |
On tyrmistyttävää, että alle 18-vuotias (eli lukioikäinenkään) ei saa
valita itse uskonnollista suuntautuneisuuttaan kuin muodollisesti, vaan
ilman vanhempien lupaa ei saa erota kirkosta, eikä näin päästä lukiossa
tai yläasteella elämänkatsomuksen opetukseen, tai kirjoittaa näitä
ylioppilaskirjoituksessaan. Rajaa tulisi ehdottomasti alentaa.
Mielestäni kirkon ja valtion yhteinen työ on muutenkin liian suurta.
Itse en koe uskontoa millään tapaa elämääni kuuluvaksi. |
| 49. |
Vapaus on valita. Turhaa valittaa jostain uskonnon opetuksen
pakollisuudesta, jos kuitenkin kuuluu kirkkoon. Jos tuntee kirkkoa
kohtaan vastenmielisyyttä tai uskontoa kohtaan, niin eroaminen on
helppoa, en oikein ymmärrä tapakristillisyyttä, minusta se vaikuttaa
hieman tekopyhältä, joskin monet elävät onnellisena tapakristillisien
periteiden kanssa, ne ihmiset eivät marise veroista tai opetuksesta. |
| 50. |
Asteikon vastausvaihtoehtojen järjestys ja varsinkin sen muuttuminen
oli hieman kummallista. Muuten ihan kiva kysely, vaikkakin aika suppea.
Ehkä nämä asiat sitten kiinnostavat, eikä esim. mitä kirkon opista
(joka on se ydinjuttu niillä) ajatellaan tai että miten se vaikuttaa
ajatteluun kirkon asemasta. |
| 51. |
No se on inhottavaa kun se haluaisi määrätä kaikkien ihmisten tekemiset, eikä meinaa hyväksyä erilaisuutta. |
| 52. |
Kirkko on se pahimmanlaatuinen syöpäläinen, joka kylpee köyhiltä
ryöväämissään rahoissa ja elää hyväuskoisten vapaaehtoistyöstä. |
| 53. |
uskonnonvapauden nimissä lapsikaste on kriminalisoitava. |
| 54. |
Mielestäni kirkolla on aivan liian vahva asema Suomessa. Kirkon
mielipiteitä kuunnellaan päätöksenteossa jne. Kirkko ja valtio tulisi
erottaa toisistaan, koska kaikki tämän valtion kansalaiset eivät kuulu
kirkkoon, mutta joutuvat silti tahtomattaan noudattamaan
evankelis-luterilaisen kirkon valta-asemasta johtuvia periaatteita
yhteiskunnassa. Jokainen saa uskoa miten huvittaa, mutta
uskonnonvapauden mukaisesti on myös oikeus olla uskomatta, joten
kristinuskoa ei pitäisi myöskään pitää minään itsestäänselvyytenä
nykypäivän Suomessa. |
| 55. |
Mielestäni valtion ja suomen ev.lut kirkon roolit eivät vieläkään ole eriytyneet toisistaan tarpeeksi nyky-Suomessa. |
| 56. |
Kyselyn vastausvaihtoedoissa olisi ollut hyvä olla "osittain samaa
mieltä" vaihtoehto "samaa mieltä" vaihtoehdon tilalla. Vaikka kaikki
varmaan ymmärtävät jutun juonen, "samaa mieltä" ja "täysin samaa
mieltä" eivät juuri eroa toisistaan. Sama kielteisten kantojen suhteen.
Lisäksi olisi ollut hyvä mainita vastausten anonyymistä käsittelystä.
Luotan, että asia on näin. |
| 57. |
Hyvältä näyttää(kysely siis :)) |
