8. Tutorterveisiä, osa 2 - tutorkin on ihminen

Okei. Mä oon tiedekunnan ainoa tutor, joka päätti lähteä uusimaan rikosta ja syy siihen on aika selkeä: tutorointi on tosi kivaa!

Vaikka fuksiryhmäni tyypit tarjosivatkin mulle alkuvaiheessa kirjastokierroksella opaskirjaa tutoroinnista, homma taisi mennä osaltani ihan hyvin. Periaatteena meikäläisellä oli, että pyrin olemaan itseni ja auttamaan muita tuomaan itseään esille uudessa ympäristössä. Aika ei tietenkään riittänyt toteuttamaan periaatteista jälkimmäistä niin hyvin kuin olisin halunnut, mutta varsinaisten tutortapaamisten jälkeen kaikki ilmoittivat päässeensä jokseenkin kärryille yliopistoelämästä ja mikä tärkeintä: saaneensa kavereita! Kaverien hankkiminen ei tietenkään saa loppua viimeiseen tutortapaamiseen. Kannattaa olla aktiivinen sen jälkeenkin fuksikavereiden suhteen ja toki lähteä mukaan myös ainejärjestötoimintaan.

Kukaan tuskin lähtee tutoriksi vain sen takia, että pääsee nauttimaan siitä, että kertoo uusille opiskelijoille tylsiä juttuja yliopistoelämästä ja siihen liittyvistä käytännön asioista. Monille on tosi tärkeää se, että saa uusia kavereita. Joten vinkkinä teille fukseille: tutoria kannattaa houkutella mukaan omiin illanistujaisiin ja muutenkin mukaan kaikennäköiseen. Tutorit ovat yleensä kivaa porukkaa ja myös hyödyllisiä siinä mielessä, että me olemme olleet siinä missä te olette nyt ja meiltä saattaa löytyä apua odottamattomiinkin ongelmiin.

Ja muistakaa: tutor on ensisijaisesti ihminen eikä tutor. Ihmistä ei saa kiusata sanomalla häntä tutoriksi vielä toukokuussa. Kohdelkaa meitä hellästi. =)

Sepi (mjseppal@cc.jyu.fi), sosiologian vanha tutor, Fokuksen pj.