Museologian jäljillä
Valtakunnallinen museologian seminaari Jyväskylässä 7.-8.4.2005
Referaatin esitelmästä laatinut Tuija Kultalahti
Museoviraston kehittämisyksikössä työskentelee 6 henkilöä, joista 4 on vakituisessa työsuhteessa. Kehittämisyksikön tehtävänä on muun muassa seurata kulttuuriperintö- ja museoalan toimintaa, toteuttaa kehittämistehtäviä, käsitellä kunnallisten ja yksityisten museoiden harkinnanvaraiset valtionavustukset, järjestää koulutusta, antaa neuvontaa ja edistää yhteistoimintaa sekä käsitellä Museoviraston yhteisiä kansainvälisiä asioita.
Museovirastoa johtaa ylijohtaja, jonka alaisuudessa toimii kokoelma- ja tutkimusyksikkö, näyttely- ja opetusyksikkö, konservointilaitos, kulttuurien museo ja Suomen merimuseo. ”Museovirasto ja museologia” -kysely suoritettiin koskien kaikkia näitä yksiköitä. Kysely käsitti kaksi kirjallista osiota ja haastattelut (5 kpl). Esimiesten vastauksia saatiin 12 kpl (33 kyselyä lähetettiin) sekä muulta henkilökunnalta 31 kpl. Vastaajia ja haastateltuja oli yhteensä 48.
Mitä museologia on antanut työlle?
- Museovirastossa työskentelevien osallistuminen museologian opetukseen on ollut suhteellisen vähäistä. Työn ohessa on annettu opetusta ja pidetty yksittäisiä esitelmiä. Oman alan opetukseen osallistuminen on kuitenkin nähty tärkeänä ja etenkin tutkimuksen kehittämisen merkitystä halutaan painottaa. Tämä näkyy positiivisena suhtautumisena alan opinnäytteisiin, harjoitteluun ja oppikirjatuotantoon.
- Museovirastolaisilla on sangen vähän museologian opintoja takanaan. Usein museologian merkitys rekrytoinnissa ja korkeakouluharjoittelijoiden valinnassa ei ole kovin suuri. Museologian pääaineopiskelijoita ei ole kovin monta. Niin sanottujen substanssiaineiden hakijat ovat etusijalla kuten esimerkiksi arkeologian, kansatieteen ja rakennushistorian opiskelijat. Kansallismuseo ei ole tällä hetkellä kovin suosittu harjoittelupaikka. Harjoittelupaikkojen kysyntä vaihteleekin suuresti. Monet harjoittelijat haluavat usein näyttelypuolelle. Kiinnostus kokoelmanäyttelyihin on vähäistä. Usealla on liian ihanteellinen näkökulma museotyöhön. Työ kun pääasiassa on arkista aherrusta. Syksy ja alkukevät ovat parhaita harjoitteluaikoja. Korkeakouluopiskelijoiden lukukausi ei aina sovellu parhaiten harjoitteluun.
- Museologia on antanut näkökulmia työhön: ”Keskustelu museoiden ja näyttelyiden arvioinnista ja laatuajattelusta saanee sijansa myös opetuksessa. Kokoelmapolitiikka ja kokoelmien kasvun rajoittaminen ovat myös ”elämän ja kuolema” kysymyksiä”.
Mihin museologian opetuksen kehittäminen kuuluu?
Lainauksia kyselyn vastauksista:
- ”Opinnoissa tulisi olla markkinointia ja viestintää. Laaja-alaisuus: verkko-osaaminen, sponsorointi, multimedia, yleisötutkimukset.”
- ”Opintoja tulisi kehittää kulttuurin tuottamisen suuntaan, miten tehdään budjetteja, miten tiedotetaan yms.”
- ”Museopedagogiikan merkitykseen nykyaikaisessa museotyössä tulisi kiinnittää opinnoissa enemmän huomiota. Myös johtamiseen, johtamisen kehittämiseen ja arviointiin sekä johtamisen työvälineisiin voisivat opinnot paremmin valmentaa.”
- Museologia säilyttää erityislaatunsa museoalaan pidettyjen yhteyksien avulla.
Museovirastossa työskentelevien museologian opinnot?
- Vastauksia 43 ja lisäksi 5 haastattelua
- Museologian opintoja tai museokursseja 25 vastaajalla
- Museologian opintoja: 19 henkilöllä, joista Helsingin yliopistossa opiskellut 10, Jyväskylän yliopistossa 6, Turun yliopistossa 2 ja muualla 1 (Ruotsissa).
- Alle 10 ov kahdella vastanneella, perusopinnot 14:sta, aineopinnot kahdella ja sivugradu yhdellä.
Mitä museologia on antanut työlle?
- ”Museologia auttaa näkemään oman museon ja oman työn yhteiskunnallisissa kehyksissä.”
- ”Museologia on vahvistanut omaa ammatillista itsetuntoa ja muuttanut suhtautumista omaan työhön.”
- ”Tärkein anti on ollut teoreettinen suhde kulttuuriperintöön, museoihin ja museoimiseen.”
- ”Paras opettaja on ollut työ itsessään.”
- ”Rekrytoinnissa museologiaa pidettiin hyvänä asiana, mutta ei erityisen tärkeänä.”
- Sanat sementti, peruskivi kuvailevat joidenkin vastaajien mielikuvaa museologiasta.
(Museovirastosta siirtyy 10 vuoden aikana 1/3 osa eläkkeelle. Määrä ylittää kriisirajan valtionhallinnossa.)
Museologian opetus ja museotyö?
- ”Museologia on nykyaikaisen museon kehittämisen väline.”
- ”Museologia opettaa strategista ajattelua –filosofiaa työn taustalla, se ei korvaa substanssiaineiden opiskelua eikä työkokemusta.”
- ”Yhtä tärkeitä ovat kielitaito ja muut taidot”
- ”…On ensin oltava asiantuntija jollakin museon toimialalla tai museo-opetuksessa. Lisäksi hänen tulee museologian opintojensa pohjalta tuntea museoala: maailman museoiden historia ja vaiheet, tärkeimmät kv-organisaatiot, eri maiden museoalan pää- ja erikoispiirteet, tärkeimmät kirjoittajat ja alan kustantajat. Vastaavat tiedot tarvitaan Suomen museolaitoksesta.”
- ”Museovirasto voisi ehkä laatia opetuspaketin.”
- ”Museologin työ poikkeaa tavallisesta museotyöstä. Yliopistolla kehittämistehtävä. Museotyön teoreetikolla usein kapea näkemys.”
- ”Museossa tarvitaan luovia museotyöntekijöitä, mediataitureita, keskustelua yleisön kanssa. Suunnitelmallisuus ja laatutyö korostumassa.”
Suuntaviivoja Museoviraston roolin kehittämiselle
- Aktiivisempaan yhteistyöhön museologian oppiaineiden kanssa: jatkuva vuoropuhelu ja keskinäiset tapaamiset.
- Museo- ja kulttuuriperintöalaan kohdistuva tutkimus.
- Tiiviimpi opetusyhteistyö
- Oman henkilöstön rekrytointi- ja täydennyskoulutustarpeet.
- Museotyöntekijöiden käsitykset työstään. Eeva Kukko on tehnyt pro gradu -työnsä tästä aiheesta. Käsittää kolme tarinaa: Mestari, kisälli, seppä. Tutkii miten työkulttuuria tulee kehittää.