Museologian jäljillä

Valtakunnallinen museologian seminaari Jyväskylässä 7.-8.4.2005

Referaatin esitelmästä laatinut Laura Lyhykäinen

 

Ulla Mättö

Ajatuksia museoalan koulutuksen kehittämisestä

 

Museoalan ammattiliiton MAL:n edustaja Ulla Mättö kertoi seminaarissa liiton näkökulman museoalan koulukseen ja siihen, mitkä ovat heidän mielestään tärkeitä asioita koulutuksesta. Mättö loi katsauksen myös alan tulevaisuuden näkymiin ja siihen, mihin suuntaan ala ja sen edustusjärjestö on menossa.

 

MAL on Akavan erityisalojen alainen ammattiliitto. Se on perustettu vuonna 1969. Jäseniä liitolla on 1500 ja se onkin Akavan 6. suurin jäsenyhdistys. Naisten osuus liitonjäsenistä on 74 % ja miesten 26 %. Työnantajana on tavanomaisin kunta (50 %), valtiolla työskentelee neljännes (25 %) ja yksityisellä sektorilla neljännes (25 %). Vakituinen virka tai toimi on 55 %:lla. 8,3 % jäsenistä on työttömiä ja suunta on alaspäin, mikä näkyy myös museoalan ammattilaisille maksettujen työttömyyskorvauksien määrien laskemisessa. Liitto värvää aktiivisesti opiskelijoita jäsenikseen, heitä on nyt 200.

 

Ulla Mättö esitteli alan palkkatietoja, jotka ovat liiton tärkeimpiä valvonnan kohteita. Museoamanuenssien ja muiden akavalaisten palkkaerot kasvavat koko ajan, ero on nyt jo yli 1000 €. Museoammattilaisten palkka on yhä huomattavasti pienempi verrattaessa suomalaisten keskimääräiseen palkkaan. Mättö esitteli joukon kysymyksiä, jotka tähän voivat vaikuttaa ja toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Ammattikorkeakouluista valmistuvat kulttuurialan ammattilaiset voidaan nähdä uhkana museokoulutusta saaneille, sillä he voivat kilpailla museotyöpaikoista kanssamme ja lähteä töihin jopa pienemmällä palkalla. Liitto on myös huolissaan opiskelijapaikkojen määrästä ja työpaikkojen määrästä nyt ja tulevaisuudessa. Nimikkeet ja palkat pitäisi myös saada työtä vastaavaksi.

 

Liiton viime vuosien toimenpiteistä Ulla Mättö kertoi vuoden 2000–2001 alipalkkayhteistyöstä jolloin Akava jäi TUPOn ulkopuolelle sillä TUPOon ei saatu koulutuspalkkaerää. Tämä oli historiallinen tilanne kun iso keskusjärjestä ei lähtenyt mukaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Vuonna 2002 liitto oli mukana Ei enää lahjaksi – kampanjassa. Vuonna 2004 Akavan alipalkattuja ammatteja edustavien järjestöjen yhteistyössä oli ja on mukana 12 Akavan jäsenjärjestöä. Akavalaisista yli 40 000 saa korkeasta koulutuksestaan ja vaativasta työstään huolimatta alempaa palkkaa kuin suomalaiset keskimäärin. Liiton tavoitteena on päästä tuohon keskimääräisen palkan tasolle.

 

Lopuksi Ulla Mättö esitteli viimeaikaisin alan tapauksia, joihin liitto on ottanut kantaa. Suurimpana oli Kajaanin tapaus, jossa kunta vaati talousarvioissaan 40 % säästöä kulttuurimenoissa ja lomautuksia ja irtisanomisia oli luvassa. Liiton ja sen jäsenten painostuksesta säästöt kohdistuvat nyt koko kaupungin henkilökuntaan eikä vain kulttuuripalveluiden. Liitto otti kantaa myös Naantalin ja Kouvolan työpaikkailmoituksiin, jossa vaadittiin museonjohtajalta ja museoamanuenssilta järjettömän laajoja toimenkuvia. Nämä molemmat tilanteet saivat paljon julkisuutta mediassa ja tukea taakseen.